Leivontablogi Makeaa

Kannellisen omenapiirakan tekeminen on ollut suunnitelmissani jo kauan. Useammin tulee kuitenkin tehtyä piirakka jonkinlaiseen pehmeämpään pohjaan ja murotaikinapiiraat ovat jääneet blogissa selvästi paitsioon. Nyt tilanne tuli korjattua tällä mahtavan rapeakuorisella ja ihanasti inkiväärillä maustetulla piiraalla. Herkku katosi alta aikayksikön ja lisäideoita kumpusi teitysti vaikka kuinka monta. Seuraavalla kerralla teen piirakan ainakin hieman syvempään vuokaan, jolloin täytettä saa oikein paksun kerroksen. Tämä piirakka ei ole ehkä kauneuskilpailun voittaja, mutta taivaallisen hyvää se silti on. Rapean murotaikinakuoren alla piilee herkullisen mehevä omena-inkivääritäyte. Ja pohjakin on niin rapea, että itse Mary Berrykin olisi ylpeä (There's no soggy bottoms in this pie). Ihana omena-inkivääripiirakka Pohja:

150 g voita
4 dl vehnäjauhoja
½ dl tomusokeria
1 muna

Laita voi hetkeksi pakastimeen. Sekoita vehnäjauhot ja tomusokeri kulhossa. Raasta joukkoon kylmä voi. Nypi ainekset sormenpäillä murumaiseksi taikinaksi. Lisää kananmuna ja sekoita tasaiseksi. Älä vaivaa taikinaa, jottei siihen muodostu sitkoa. Kääri taikina leivinpaperiin ja laita jääkaappiin 30 minuutiksi.

Täyte:

6-10 omenaa
2 rkl voita
1 dl sokeria
1/2 tl jauhettua inkivääriä
1/2 sitruunan mehu
1 rkl maissitärkkelystä
voiteluun kananmunaa
ruokokidesokeria

Pese omenat ja leikkaa ne siivuiksi. Sulata voi pannulla. Lisää joukkoon omenaviipaleet, sokeri ja inkivääri. Paista, kunnes omenat hieman pehmenevät. Sekoita maissitärkkelys sitruunamehuun ja kaada omenaseokseen. Siirrä seos sivuun ja anna jäähtyä hetken. Jaa taikina kahteen osaan. Kauli ensimmäinen osa hieman piirakkavuokaa suuremmaksi levyksi. Nosta levy voideltuun piirakkavuokaan ja painele se tasaisesti pohjalle ja reunoille. Levitä päälle omenatäyte. Kauli taikinan toinen puolikas kevyesti jauhotetun leivinpaperin päällä ohueksi levyksi. Ota levystä pienellä ympyrämuotilla (esim. pieni tylla) paloja, jotta saat rei'itetyn kannen. Käännä levy leivinpaperin kanssa täytteen päälle. Nosta leivinpaperi pois ja leikkaa ympäriltä ylimääräinen taikina pois. Voitele pinta kananmunalla ja ripottele päälle ruokosokeria. Paista 200 asteisen uunin alatasolla noin 30 minuuttia tai kunnes piirakan pinta on saanut kunnolla väriä.

Viikko sitten eräs lukijani kyseli, voisiko punaherukka-valkosuklaajuustokakusta tehdä tyrniversion? Olin juuri käynyt ystäväni pihalta keräämässä ämpärillisen tyrniä, joten päätin testata. Tyrni on todella voimakas marja, joten ihan suoraan sitä ei kannata tuossa reseptissä korvata. Pienellä säädöllä kuitenkin kakusta tuli mielestäni ihan mainio. Pieni määrä appelsiinimehua taittaa juuri sopivasti tyrnin maun ja tuo siitä parhaat puolet esiin. Herkullinen marenkikerros sopii kirpeän moussne päälle loistavasti, mutta jos kokonaista marenkikerrosta ei päälle halua voi kakun koristella esimerkiksi valmiilla marengeilla, kermavaahdolla, suklaalla ja marjoilla. Jos tyrnimarjoja ei kotoa tai kaupasta löydy, voit korvata marjat suoraan mehulla. Korvaa tyrnit silloin 2 dl laimentamatonta tyrnimehua. Tyrni-valkosuklaakakku Pohja:

175 g kandisokeri-keksejä (esim. Bastogne) tai piparkakkuja
70 g voita sulatettuna

Vuoraa noin 22 cm:n irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla. Voitele reunat. Murskaa keksit ja sekoita joukkoon voisula. Painele seos kevyesti irtopohjavuuan pohjalle. Laita jääkaappiin odottamaan. Huom! Jos käytät reseptissä kuohukerman sijasta vispikermaa, tarvitset suuremman vuoan (24 cm). Valkosuklaamousse:

2 liivatelehteä
½ tlk (125 g) maitorahkaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
½ dl sokeria
2 rkl kiehuvaa vettä
200 g valkosuklaata
2 dl kuohukermaa

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Sekoita yhteen rahka, tuorejuusto ja sokeri. Sulata suklaa varovasti mikrossa tai vesihauteessa, anna jäähtyä hetken. Vatkaa kerma vaahdoksi. Purista liivatteista ylimääräinen vesi ja liuoita ne kuumaan vesitilkkaan. Sekoita ne vatkaten tuorejuusto seokseen, lisää sulatettu suklaa. Kääntele joukkoon kerma ja kaada täyte pohjan päälle. Laita jääkaappiin tyrnitäytteen valmistuksen ajaksi. Tyrnimousse:

250 g tyrniä
½ dl appelsiinimehua
1½ dl sokeria
4 liivatelehteä
2 dl kuohukermaa
½ tlk (125 g ) maitorahkaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Kiehauta tyrnit, appelsiinimehu ja sokeri kattilassa. Paseeraa tyrnit siivilän läpi. Sekoita pehmenneet liivatelehdet lämpimän marjasoseen joukkoon. Vaahdota kerma. Sekoita rahka ja tuorejuusto yhteen ja kääntele marjasoseen joukkoon. Lisää lopuksi vaahdotettu kerma. Kaada seos valkosuklaakerroksen päälle ja anna hyytyä kylmässä mielellään seuraavaan päivään.

Marenki:

3 valkuaista
1½ dl sokeria

Valmista kuorrute kun kakku on hyytynyt ja sen voi irrottaa vuoasta. Mittaa valkuaiset ja sokeri kuumuutta kestävään kulhoon. Aseta kulho vesihauteeseen, niin ettei vesi osu kulhon pohjaan. Vatkaa valkuaisia vesihauteessa, kunnes sen lämpötila on noin 65 astetta. Jos et omista sokerilämpömittaria voit kokeilla hieroa vaahtoa sormien välissä. Se on valmista, kun kaikki sokerikiteet ovat sulaneet ja vaahto tuntuu sileältä. Ota kulho vesihauteesta ja vatkaa vaahto huoneenlämpöiseksi. Siirrä vaahto pursotinpussiin ja pursota hyytyneen kakun päälle. Ruskista halutessasi kaasupolttimella. Kiitos vielä lukijalle V.N kivasta resepti-ideasta!

Yhtenä päivänä havahduin kummalliseen rapinaan ja huomasin kahlaavani nilkkoja myöten syksyn lehdissä. Aamut ovat selvästi kylmenneet ja ilmassa tuoksuu syksy. Mutta minne se kesä jo katosi? Tuntuu että viimeinen kuukausi on valmisteltu niin ahkerasti nyt painossa olevaa joulukirjaani, että aika on kadonnut ja syksy on saapunut kuin varkain. Toisaalta tämä muutos on ihan tervetullut, syksy on nimittäin lempivuodenaikani. Nyt saa pukea päälle paksun villapaidan, käpertyä sohvan nurkkaan ja nauttia hyvillä mielin ihania herkkuja. Erityisesti syksyn herkutteluhetkiin on aina kuulunut suklaa. Muutamia vuosia sitten minulla oli tapana järjestää ystävilleni joka syksy suklaakutsut, jossa nautittiin kakuista, brownieista, konvehdeista ja kekseistä hyvässä seurassa. Täytyykin palauttaa tuo perinne ja järjestää kutsut heti kun aikataulu sen sallii. Kutsuja odotellessa ja sopivaa ajankohtaa suunnitellessa kannattaa palauttaa mieleen nämä ihanat suklaaherkut.

Nämä herkut kummittelevat ajatuksissani vähän väliä. Ihana suolakinuski-suklaapiiras on ehkä paras herkku ikinä. Oikeasti. Ja slutty brownien himo iski viime viikonloppuna niin suureksi, että sitä oli leivottava poikani 7-vuotissynttäreille. Nimen puolesta ei ehkä parasta lastenkutusjen tarjottavaa, mutta hyvin maistui isovanhemmillekin nimestä huolimatta.

Helppoa ja nopeaa herkkua kaipaavalle nämä keksidonitsit ovat juuri sopivia, donitsit nimittäin valmistuvat puolessa tunnissa. Ja jos malttia löytyy seuraavaan päivään asti, on tämä cookies n' cream brownie juuri omiaan.

Juhlavampiin hetkiin loistoa tuo ihanat suklaa-marenkikuppikakut ja hauska uunissa Nutella-seeprakakku.

Keksejäkään ei pidä unohtaa, joten suklaayliannostus kruunataan vielä Nutella-cookiella ja pehmeillä Brownie cookieseilla. Nam. Lähipäivinä palaankin jouluisissa merkeissä, sillä heti kun Makeaa joulua palautuu painosta teen pienen kurkistuksen kirjaan ja taitaapa facebookin puolella pyörähtää kirja-arvontakin käyntiin! Makeaa syksyn alkua!

Yksi haaveistani on pitkään ollut oman joulukirjan tekeminen, sillä rakastan joulua ja koko joulunaikaa suunnattoman paljon. Nautin jouluvalmisteluista aina leivonnasta lahjojen paketointiin ja jopa siivoukseen. Joulureseptien kehittely on tietysti yksi suosikkijoulupuuhistani. Kaneli, kardemumma, inkivääri ja neilikka kuuluvat lempimausteisiini ja toisinaan sujautan niitä leivonnaisiin keskellä kesää saadakseni kotiin ihanaa joulun tuoksua. Tänä kesänä näiden mausteiden tuoksu on leijaillut kotonamme lähes jatkuvasti, sillä suuri unelma on vihdoin toteutunut ja olen suunnattoman onnellinen saadesssani ilmoittaa, että uusin kirjani Makeaa Joulua, löytyy kaupoista tällä viikolla. Kirjaa on suunniteltu pitkään ja siihen on kerätty kaikki rakkaimmat (ja parhaimmat) reseptit aina lapsuuden jouluista herkullisimpiin trendeihin. Kirjasta löytyvät kaikki makeaan jouluun tarvittavat herkkureseptit ja apua löydät myös lahjojen paketointiin sekä joulukiireen selätykseen. Kirjan selkeät ohjeet takaavat onnistumisen. Jokaisesta reseptistä löydät selkeästi merkattujen erikoisruokavalioiden lisäksi myös aika-arviot ja vaikeusasteen, joten leivonnaisten suunnittelu on erityisen helppoa.

Kirja kulkee läpi koko joulunajan. Herkuttelu alkaa jo pikkujouluista, jolloin kokoonnutaan yhteen ystävien kanssa. Joulun maukkaimmat lahjat syntyvät joululahjavalvojaisissa, jossa valmistuvat helpot ruokalahjat ja syntyypä siinä sivussa muutama nopea herkku palkinnoksi paketoijillekin. Aaton kahvipöytä notkuu herkkuja aamusta illan pikkutunteihin asti. Juhlapöytään katetaan rakkaimmat leivonnaiset vuosien takaa, mutta joka vuosi pöytään on kannettava myös muutama hauska uutuus. Tänä vuonna piparkakut saavat mausteekseen lakritsia, omenakakku säväytetään inkiväärillä ja macarons-leivoksissa maistuu glögi. Ohjeet joulun herkullisimpiin kattauksiin saat ainakin näistä verkkokaupoista, sekä useimmista tavarataloista. www.adlibris.fi www.karkkainen.com www.suomalainen.fi www.cdon.fi www.booky.fi Ja joulua ajatellessa kannattaa muistaa myös aiemmat kirjani Makeaa –leivontakirja Makeaa marjoista ja hedelmistä

Toscapiirakka on yksi mieheni suosikkileivonnaisista. Hänen famullaan oli tapana tehdä sitä aina kun kävimme kylässä. Piirakka oli aina juuri täydellisesti paistettu ja rapea toscakuori napsahti ihanasti leikatessa. Pelkkä ajatuskin tuosta piiraasta herauttaa edelleen veden kielelle. Vaikka perinteinen toscapiirakka on aivan ihanaa, ei senkään tuunaaminen silloin tällöin ole pahasta. Viimeisten omenoiden juuri sopivasti kypsyessä heräsikin ajatus hedelmäisestä toscapiirakasta. Ja täytyy sanoa, että nyt voin kyllä taputella itseäni hieman olkapäälle, sillä ajatus oli ihan loistava. Omenoiden raikkaus taittaa ihanasti muuten niin makean piirakan makua. Rapean toscakuoren alla kypsyvät omenat antavat ihanaa pehmeyttä ja mehevyyttä piirakalle. Jos piiras olisi ehtinyt jäähtyä, se olisi saattanut olla vieläkin parempaa. Mutta ei se ehtinyt, vaan katosi parempiin suihin alta aikayksikön. Omena-toscapiirakka 12 palaa | 30-60 min | helppo Pohja

50 g voita
2 munaa
1½ dl sokeria
1 rkl luontaista vaniljasokeria
2 dl vehnäjauhoja
1½ tl leivinjauhetta
1 dl kuohukermaa
3 keskikokoista omenaa

Voitele ja jauhota syvä piirakkavuoka (halk. noin 22 cm). Sulata voi ja jätä odottamaan. Vaahdota munat ja sokerit. Sekoita joukkoon voisula. Sekoita vehnäjauhoihin leivinjauhe ja kääntele taikinaan. Lisää lopuksi kuohukerma. Kaada taikina esivalmisteltuun vuokaan ja pilko päälle omenat. Paista 200°c:ssa noin 20-25 minuuttia. Piiraan paistuessa valmista toscakuorrute. Kuorrute

100 g voita
1 dl sokeria
1 rkl kuohukermaa
100 g mantelilastuja

Mittaa kuorrutteen ainekset kattilaan. Kuumenna ja anna kiehua välillä sekoittaen, kunnes seos sakenee hieman. Levitä kuorrutus pohjan päälle ja paista 250°c:ssa, kunnes pinta on saanut kauniin värin (n. 5-10 minuuttia. Älä jätä piirakkaa vahtimatta, sillä kuorrute palaa paiston loppuvaiheessa nopeasti).

Korvapuustit ja mokkapalat ovat pitäneet pintansa kahvipöydän kestosuosikkeina jo valehtelematta ainakin pari vuosikymmentä. Ja mikäpä siinä, minä liputan ainakin edelleen molempien puolesta. Joka kerta nuo klassikkoherkut jaksavat nostattaa veden kielelle ja hymyn suupieliin. Jokaisella suomalaisella on varmasti myös muistoja näiden herkkujen leipomisesta tai ainakin maistelusta, itsellä ainakin muistuu heti mieleen yläasteen kotitaloustunnit, joilla opettajalta salaa tehtiin nelinkertainen annos mokkapalakuorrutetta. Myös korvapuusteista nousee monen monta muistoa mieleen ja jo pelkkä pullan tuoksu tuo monelle aikuisellekin mieleen mummolan tai kodin leivontapäivät. Vaikka perinteiset leivonnaiset maistuisivatkin kerta toisensa jälkeen yhtä herkulliselta ei vaihtelu ja pienet uudistukset ole lainkaan huono asia. Minua on jo pitkään kiinnostaneet rapakon takana valmistettavat "poke caket" eli huonosti suomennettuna tökkimiskakut. Tökkimiskakkujen pohja valmistetaan yleensä valmistaa kakkumiksistä, joka sinällään ei välttämättä ole se herkullisin osa. Paiston jälkeen kakku tökitään täyteen reikiä ja siihen imeytetään ihanaa lientä. Kakulle vielä kuorrutus ja hyvä imeytyminen jääkaapissa, jonka jälkeen herkku on valmis tarjottavaksi. Ja ah, mitä makuvaihtoehtoja internetin syöverit ovatkaan pullollaan. Oma silmäni tarttui luonnollisesti cinnamon roll poke cakeen, eli herkulliseen tuorejuustolla kuorrutettuun kanelipullakakkuun. Päädyinkin tekemään kakusta oman versioni. Pohjaksi halusin jotain helppoa, en kuitenkaan kakkumix-helppoa, vaan jotain kaikille tuttua. Niinpä päädyin muokkaamaan mokkapalapohjaa ja nyt tässä kakussa yhdistyvätkin mokkapalojen helppous ja herkullisten korvapuustien (tai cinnamon rollsien) ihana maku. Kardemummalla maustettu pohja tuoksuu pullalle ja kaneliliemi tuo mieleen herkullisen mehevän korvapuustitäytteen, joka leikattaessa valuu lähes syntisen herkullisesti lautaselle. Viimeistely tuorejuustokuorrutteella kruunaa kokonaisuuden ihanan makeaksi ja kotoisaksi herkuksi. Lämpimänä herkku maistuu hieman ylimakealta, joten suosittelen odottamaan kunnolla jäähtymistä ja tarjoilemaan tämän jääkaappikylmänä, jolloin se on ehdottomasti parhaimmillaan. Tein ohjeen pienempään vuokaan, mutta kaksikertaistamalla ohjeen saat tätä herkkua kokonaisen pellillisen.

Korvapuusti poke-kakku 15 palaa (kaksinkertainen ohje riittää uunipellille) | 30-60 min + jähmettyminen | helppo Pohja

2 munaa
1½ dl sokeria
2½ dl vehnäjauhoja
1½tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
1 dl öljyä
1 dl maitoa

Vuoraa suorakaiteen muotoinen (20x30 cm) uunivuoka leivinpaperilla. Kuumenna uuni 200°c:seen. Vaahdota munat ja sokeri erittäin kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe ja kardemumma yhteen. Kääntele jauhoseos munavaahtoon vuorotellen öljyn ja maidon kanssa. Levitä taikina esivalmisteltuun vuokaan ja paista noin 15 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä. Täyte:

100 g voita
1 dl fariinisokeria
1 dl kondenoistua maitoa
1 tl kanelia

Sulata voi. Sekoita voisulan joukkoon muut aineet. Töki pohjaan reikiä esimerkiksi puisen kauhan varrella. Kaada täyte pohjan päälle ja anna sen imeytyä reikiin. Valmista seuraavaksi kuorrute. Kuorrute:

200 g maustamatonta tuorejuustoa
2 dl tomusokeria
kanelia

Siivilöi tomusokeri tuorejuustoon ja sekoita tasaiseksi. Levitä kuorrute kakulle. Ripottele päälle hieman kanelia. Anna asettua jääkaapissa vähintään neljä tuntia. kakku kannattaa ehdottomasit tarjoilla vasta kylmänä.

Halloween on pian täällä, joten nyt voi hyvin suunnitella jo tarjottavia. Pidän kovasti Tim Burtonin Painajainen ennen joulua -elokuvasta, joten kun törmäsin Jack Skellingtonia muistuttaviin keksitikkareihin pinterestissä, oli pakko lähteä kokeilemaan omaa versiota. Nämä hauskat tikkarit valmistuvat helposti ja ne voi tehdä hyvissä ajoin etukäteen. Halusin tehdä ohjeesta sellaisen, että kaikki tarvittava löytyy lähikaupan hyllyltä, joten päädyin käyttämään sekä kuorrutuksessa, että koristelussa suklaata. Kuorrutteen alta löytyy takuuvarma herkku, eli (suklaa)täytekeksi. Jokainen voi valita sisällöksi oman suosikkinsa, on se sitten Domino, Oreo tai vaikka kotoisa Kaurakas. Jähmettymisen jälkeen voit pakata tikkarit säilytystä varten rasiaan. Ne säilyvät jääkaapissa ja jos jaksat temperoida suklaan, voit huoletta säilyttää ne myös huoneenlämmössä. Itse en tosin viitsinyt sitä tehdä, mikä olisikin ollut turhaa vaivannäköä, sillä tikkarit katosivat heti kuvauksen jälkeen.

Pääkallotikkarit 10 kpl | alle 30 min | helppo

10 suklaatäytekeksiä (esim. Domino tai Oreo)
200 g valkosuklaata
30 g tummaa suklaata
jäätelötikkuja

Irrota suklaakeksien kansi varovasti niin, että täyte jää toiseen puoliskoon kiinni. Työnnä jäätelötikku täytteeseen ja paina täytteetön puoli varovasti takaisin. Pyörittele keksiä hieman, jotta puoliskot tarttuvat toisiinsa takaisin kiinni. Laita keksit pakastimeen suklaan sulatuksen ajaksi. Sulata valkosuklaa mukissa mikroaaltouunissa (tai vesihauteessa). Ota keksitikkarit pakasteesta ja kasta ne valkosuklaaseen. Tökkää tikkarit kuivumaan esimerkiksi sokerilla täytettyyn astiaan. Anna jähmettyä hetken kylmässä. Sulata tumma suklaa ja laita se pursotinpussiin. Leikkaa pursotinpussin kulmasta mahdollisimman pieni pala pois. Pursota jokaiselle keksille silmät, sieraimet ja suu.

Mietin Halloweeniksi vielä jotain sopivaa tarjottavaa ja mieleen palasi idea minttuisesta grasshopper piesta. Nimestä huolimatta piirakka ei sisällä heinäsirkkoja (vaikka se Halloweeniin sopisikin), vaan ilmeisesti piiras saa nimensä vihreästä väristään. Tuo perinteinen jenkkiherkku on jo pitkään ollut to do-listallani, joten päätin tarttua toimeen. Ajattelin, että hauskan vihreä piiras sopii Halloweeniin kuin nakutettu ja vielä kun kermapursotukset hoitaisi haamujen muodossa, olisi piiras täydellisyyttä hipova. Tai sitten ei. Nimittäin pohjan odottaessa jääkaapissa täytteen valmistumista, huomasin mittuaromin loistavan poissaolollaan. Viimeisetkin pisarat mintusta olivat nimittäin kuluneet joulukirjaa tehdessä ja kiireessä olin unohtanut täyttää varastot. Suunnitelma B-piti siis tempaista käyntiin hyvin yllättäin, mutta se koituikin onneksi. Laatikkoa penkoessa löysin korkkaamattoman pullon lakritsiuutetta ja siitähän se ajatus sitten lähti. Vihreän sijaan piiras sai värikseen mustan ja näin syntyikin hyvin suomalainen versio amerikkalaisesta piiraasta hyvinkin amerikkalaiseen juhlaan. Meidän lakritsihullussa perheessä piiras teki nopeasti kauppansa, mutta mitenhän kävisi rapakon takana? Kaiken lisäksi lakritsipiiras sopi mitä täydellisimmin viikonlopun teemaan, huomenna nimittäin suunnataan pojan kanssa Vanhaan Satamaan, jossa pidetään lakritsifestivaalit. Jos et pääse festivaaleille mukaan, voit seurata tunnelmia instagramin puolella @liisawesterberg . Ja lakritsinnälkään löydät myös helpotusta blogin lakritsiohjeista.

Halloweenin lakritsipiiras Pohja

250 g suklaatäytekeksejä (esim. Oreo- tai Domino)
75 g voita

Murskaa keksit ja sekoita joukkoon sulatettu voi. Painele muruseos tiiviisti syvään piirakkavuoan pohjalle ja reunoille (tarvittaessa voit käyttää myös irtopohjaista kakkuvuokaa. halk. noin 22 cm). Laita pohja jääkaappiin täytteen valmistuksen ajaksi. Täyte

2 dl kevytmaitoa
200 g vaahtokarkkeja
1-2 rkl Dr. Oetkerin lakritsiuutetta
1 rkl nestemäistä, mustaa elintarvikeväriä (esim. Dr. Oetker)
3 dl kuohukermaa

Mittaa maito ja vaahtokarkit kattilaan. Lämmitä miedolla lämmöllä välillä sekoitellen, kunnes vaahtokarkit sulavat. Nosta kattila liedeltä ja sekoita joukkoon lakritsiuute ja väri. Anna täytteen jäähtyä noin 15 minuuttia. Vaahdota kerma ja kääntele se täytteen joukkoon. Kaada täyte pohjan päälle ja anna jähmettyä 2-4 tuntia. Koristele kermavaahdolla. Kuorrute

4 dl kuohukermaa
2 tl luontaista vaniljasokeria
mustia sokerihelmiä (Dr. Oetker Black and Gold)

Vaahdota kerma ja vanilljasokeri. Siirrä kerma suurella, pyöreäpäisellä tyllalla varustettuun pursotinpussiin ja pursota piiraan päälle haamuja. Asettele sokerihelmistä haamuille silmät. Silmät kannattaa lisätä vasta vähän ennen tarjoilua, sillä ne saattavat päästää hieman väriä kermaan.

Huomasin pari viikkoa sitten ammottavan aukon blogini sivistyksessä. Leivoin tyttäreni syntymäpäiville reilun annoksen perinteistä omenapiirakkaa ja kaivaessani ohjettani, huomasin kauhukseni sen puuttuvan kokonaan blogista. Ihmettelin suuresti, miten näin on voinut käydä, sillä tätä piirakkaa leivotaan meillä suhteellisen usein. Piirakka valmistuu nopeasti ja leipomisen jälkeen ei tarvitse painia suuren tiskivuoren kanssa, sillä käytössä on vain yksi kulho. Aineksetkin piirakkaan on lähes aina kaapissa, kuohukermankin voi tarvittaessa korvata vaikka maidolla, tosin lopputulos ei silloin ole yhtä täyteläinen. On siis suuri vääryys, etten aiemmin ole jakanut ohjetta kanssanne. Ehkä se johtuu osittain siitä, että piirakka leivotaan aina juuri silloin, kun kahvihetkeltä on puutuunut jotain tarjottavaa ja piiras onkin kannettu suoraan pöytään. Yleensähän leivonnaiset kulkevat kuvauksen kautta, tämä piiras on tähän asti ollut poikkeus. Tai ei se itseasiassa tälläkään kertaa ehtinyt kuvattavaksi ennen syöntiä, kuva vain on rajattu niin, että kiireisimmät ehti ottaa maistiaispalansa ennen kuvaushetkeä. Ja kiirehän hommassa tuli, että itsekin pääsee syömään ennen kahvin jäähtymistä. Joka tapauksessa tässä se nyt, mitä täydellisin omenapiirakkaresepti. Pellillinen omenapiirakkaa uunipellillinen | 30-60 min | helppo Pohja:

6 dl vehnäjauhoja
1 rkl leivinjauhetta
1 rkl vaniljasokeria
½ tl suolaa
4 dl sokeria
4 kananmunaa
2 dl öljyä
2 dl kuohukermaa

Laita uuni lämpenemään 200°c:seen. Vuoraa syvä uunipelti leivinpaperilla. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon kananmunat, öljy ja kerma ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Levitä taikina esivalmistellulle pellille. Pinnalle:

5-7 keskikokoista omenaa
kanelia
sokeria

Kuori ja paloittele omenat. Asettele (tai heittele) palat taikinan päälle. Ripottele pinnalle kanelia ja sokeria. Paista piirakkaa noin 30-35 minuuttia tai kunnes siihen painettuun testitikkuun ei jää enää raakaa taikinaa.

Ehdottomasti parhaillaan piirakka on leivontaa seuraavana tai jopa sitä seuraavana päivänä, mehevöidyttyään jääkaapissa vielä entisestään. Jos et kuitenkaan malta odottaa, tarjoile uunituore piirakka vaniljajäätelön tai -kastikkeen kanssa. Itse en koskaan jaksa odottaa jäähtymistä, vaan hotkin ensimmäiset palat lähes niin kuumana, että suu palaa. Seuraavat palat menevät lämpimänä jäätelön kanssa ja onneksi isosta pellillisestä riittää vielä seuraavillekin päiville (ainakin joskus), jolloin piiras ei kaipaa lainkaan lisäkkeitä. Pohja soveltuu loistavasti myös raparperipiirakan pohjaksi ja samalla reseptillä on leivottu myös mm. persikka-vadelmapiirakkaa, joka olikin täysin vastustamatonta. Hieman muunneltuna kehittelin tästä ohjeesta myös suussa sulavan päärynä-suklaapiirakan. Tägää instagramissa @liisawesterberg #makeaa Muita pellille soveltuvia ohjeita löydät täältä:

Rakastan maapähkinävoita ja siitä tehtyjä leivonnaisia. Kun törmäsin tähän herkulliseen piiraaseen yhdessä seuraamistani blogeista, en saanut sitä mielestäni. Ihana maapähkinän, suklaan ja kinuskin yhdistelmä kummitteli ajatuksissani ja nyt viimein löysin aikaa piirakan testailuun. En tietenkään voinut pitää näppejäni erossa reseptistä vaan muokkasin sitä oman kaapin sisältöön sopivammaksi. Oikaisin laiskasti myös muutaman mutkan, ja päädyin tekemään pohjan keksimurskasta. Mielestäni tuo ihana keksipohja antaa piirakalle sopivasti lisää makua ja kivaa rapeutta. Se sopii loistavasti pähkinäisen täytteen kanssa. Nyt tämä makean suolainen piirakka on jokaisen maapähkinävoin ystävän unelma. Herkullisen pähkinäinen täyte on ihanan täyteläinen ja vaikka kuvittelinkin sen olevan hieman ylimakea, ei se sitä todellakaan ole. Kahvin kanssa pähkinäisyys korostuu juuri sopivasti ja yhdistelmä on mitä täydellisin. Herkku on hyvin riittoisa ja pienikin pala riittää.

Maapähkinä-suklaapiiras 10 palaa | yli 60 min | keskitaso Pohja

200 g Digestive-keksejä
75 g voita

Murskaa keksit hienoksi jauheeksi. Sulata voi ja lisää se keksirouheeseen. Sekoita tasaiseksi ja painele piirakkavuoan pohjalle ja reunoille (halk. 24 cm) tai (13x36 cm). Esipaista pohjaa noin 10 minuuttia 175 asteisessa uunissa. Esipaistaminen ei ole välttämätöntä, mutta pohja saa siitä mukavan paahtunutta makua. Täyte

1 tlk (397 g) makeutettua kondenosoitua maitoa
1 tlk (397 g) karamellisoitua kondensoitua maitoa (dulce de leche)
¾ dl maapähkinävoita
1 rkl vaaleaa siirappia

Mittaa kaikki ainekset mikron kestävään astiaan. Lämmitä täytettä mikroaaltouunissa 30 sekunnin jaksoissa välillä sekoittaen, kunnes sen koostumus on yhtenäinen. Lämmitä seosta vielä kerran 30 sekuntia, jotta se alkaa hieman kypsyä. Kaada täyte pohjan päälle ja paista uunissa 175°c:ssa noin 10-15 minuuttia tai kunnes täyte on asettunut. Anna piirakan jäähtyä ja kuorruta suklaaganachella.

Kuorrute

100 g tummaa suklaata (70% kaakaota)
1¼ dl kuohukermaa
sormisuolaa
popcorneja
kinuskikastiketta

Pilko suklaa kulhoon. Kuumenna kerma ja kaada se suklaan päälle. Sekoittele kunnes kaikki suklaa on sulanut. Kaada suklaa kinuskin päälle ja ripottele päälle vielä sormisuolaa, popcorneja ja valmista kinuskikastiketta.

Siivoilin kuvausrekvisiitaksi varattuja astioita ja syliini putosivat nämä ihanan jouluiset pahvimukit. Lumihiutaleiden hiljaa leijuessa mieli on jo muutenkin niin jouluinen, että mukit sopivat päivän tunnelmaan loistavasti. Kahvimukeiksi nuo olivat auttamatta liian pieniä, sillä alle 4 dl mukillahan ei kahvijanoa sammuteta. Jotain muuta käyttöä oli siis mukeille keksittävä, niin kauniita ne olivat. Materiaaliltaan kertakäyttömukit vastaavat aika lailla pahvisia kuppikakkuvuokia, joten ei päätin testata niitä paistovuokina. Täytteeksi mukeihin halusin jotain helppoa ja herkullista, joten sain hyvän tekosyyn leipoa ystäväni Lorin ohjeella herkullista wacky-suklaakakkua. Kakku on ihanan mehevä ja suklainen ja lisäksi vielä suunnattoman helppo tehdä; kaikki ainekset vain sekoitetaan yhteen. Kakkupohja on vegaaninen ja se muuntuu kuulemma loistavasti myös gluteenittomaksi, kun vaihdat jauhot gluteenittomaan jauhoseokseen. Kuorrutetta muuntelemalla kakusta voi tehdä juuri omaan makuun sopivan. Söin kesällä Lorin luona taivallisen herkullisia maapähkinä-suklaakuppikakkuja, jotka perustuivat juuri tähän samaiseen kakkupohjaan. Kuorrutteena oli kotitekoista maapähkinävoita, joka suorastaan suli suuhun. Alunperin tarkoituksena olikin tehdä maapähkinäkuppikakkuja, mutta uusien "vuokien" takia piti suunnitelmaa hieman muokata. Punaisten mukien väriin sopi niin paljon kauniimmin tumman ruskea mokkakuorrute, joten päädyin tekemään mokkakuppikakkuja (ihanan turhamaista, eikö?). Koska kakku on mehevää ja muki on jo aika korkea, en halunnut pursotettavaa- vaan pikemminkin herkullisesta valuvaa kuorrutetta. Jotenkin tällainen valuva kuorrute on ihanan retro. 90-luvun tunelmaa korostaa myös kuppikakkujen maku, sillä nämä tuovat mieleen mokkapalat, tosin pohja on mehevämpää ja kuorrutteessa on runsaampi kahvin maku.

Helpot mokkakuppikakut (maidoton, munaton, vegaani) 12 kpl | 30–60min | helppo Pohja:

3¾ dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
½ dl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
½ tl suolaa
2½ dl erittäin vahvaa kahvia
¾ dl rypsiöljyä (ei kylmäpuristettua)
1 tl vaniljatahnaa (esim. Dr.Oetker)
½ rkl valkoviinietikkaa

Laita uuni kuumenemaan 175°c:seen. Siivilöi vehnäjauhot, sokeri, kaakaojauhe, leivinjauhe, sooda ja suola kulhoon. Sekoita hyvin. Lisää kahvi, öljy, vaniljatahna ja etikka ja sekoita tasaiseksi. Annostele taikina pieniin pahvimukeihin tai muffinipellille asetettuihin muffinivuokiin. Paista kuppikakkuja noin 20 minuuttia tai kunnes niihin painettuun puutikkuun ei tartu enää raakaa taikinaa. Kuppikakkujen jäähtyessä valmista kuorrute. Kuorrute: (Voit korvata kuorrutteeseen tulevan pikakahvin ja veden vahvalla kahvilla)

2 rkl pikakahvijauhetta
4 rkl kuumaa vettä
5 dl tomusokeria
1 rkl kaakaojauhetta
4 rkl sulatettua margariinia (maidotonta)
mokkapapuja koristeluun

Liuota pikakahvijauhe kuumaan veteen. Mittaa tomusokeri ja kaakaojauhe kulhoon. Sekoita joukkoon sulatettu margariini. Lisää kahvia, kunnes saat pehmeän, tahnamaisen seoksen. Lusikoi kuorrutetta kuppikakkujen päälle.

Lori pitää muuten ihanan tunnelmallista Heavenly Scent -kellarikahviota Helsingin Pitäjänmäellä. Kahvilassa on myös myynnissä Lorin tekemiä ihania koruja, kauniita heijastimia ja herkullisia hilloja. Suosittelen lämpimästi kyläilemään hänen luonaan, kahvilassa on aina todella lämmin tunnelma. Ensi viikonlopusta alkaen kahvila valaistaan kynttilöin ja näky on todella upea. Kahvio auki jouluun asti joka viikonloppu osoitteessa Korsutie 20. Lauantaisin 11-17 Sunnuntaisin 11-17

Pari viikkoa sitten vierailimme Jontsan kanssa Wanhassa Satamassa järjestetyillä lakritsifestivaaleilla. Saadessani sähköpostiini tiedotteen lakritsifestivaaleista en miettinyt montaa kertaa otanko tarjotut pressiliput vastaan. Seurakin oli heti selvillä, sillä 7-vuotias poikani on nimittäin ihan pienestä asti rakastanut lakritsia ja salmiakkia. Irtokarkkihyllyllä pussi on usein mustaa täynnä ja kesän jäätelöaltaallakin mukaan tarttui lähes poikkeuksetta se väkevin vaihtoehto ja aika monta supersalmiakki- ja pantterijäätelöä tulikin kesän aikana kulutettua. Oikeastaan meillä koko perhe potee kroonista lakritsinhimoa. Lakritsia ja salmiakkia kuluu karkkipäivinä ihan poikkeuksetta ja leivonnassakin tällä saralla on tehty monet kokeilut. Omaan mieleeni on erityisesti sitruunan ja lakritsin raikas yhdistelmä ja se toimii aivan ihanasti mm. näissä kakuissa: Sitruuna-lakritsikakku ja toinen erilainen, vaikka samanniminen Sitruuna-lakritsikakku. Messuista ehdittiinkin haaveilla jo hyvän aikaa ennen varsinaista messupäivää ja lopultakin messupäivän saapuessa pitkä odotus palkittiin. Hyrisin itsekin tyytyväisyyttä suunnatessamme autolla kohti Wanhaa Satamaa. Päätimme jättää auton Pohjoisrantaan ja kävelimme siitä pikkumatkan Katajanokalle. En paljon vietä aikaa keskustassa ja silloin tällöin kaupungin tunnelmaa on ihana hengittää. Raikkaan (ja jäätävän kylmän) merituulen puhaltaessa oli mahtava kävellä loistavassa seurassa upeita rakennuksia, purjelaivoja ja jäänmurtajia katsellen. Kun sitten pääsimme Wanhan Sataman messuhalliin sisään, nousi tunnelma entuudestaan. Hallikäytävän molemmilla puolilla oli vieri vieressä herkkuja notkuvia pöytiä. Mustaa kultaa hohti edessämme lähes silmänkantamattomiin. Eri valmistajien standeiltä löytyi lakritsia ja salmiakkia kaikissa olomuodoisssa; hienoja konvehteja, makeisia, jäätelöä, jauheita, rouheita, siirappeja ja uutteita. Ja maistiasia. Siis oikeasti MAISTIAISIA! Viime vuosina monet messut ovat mielestäni huonontuneet maistiaisten saralta. Ihme juttu, sillä niiden takiahan messuille lähdetään. Täällä kuitenkin meno oli kuin paljon puhuttuina "vanhoina hyvinä aikoina".

Maistiaisten lisäksi myyjillä oli oikeasti hyviä messutarjouksia, joiden avulla karkkivarastot saadaan varmasti täytettyä. Ihania erikoisuuksiakin oli messuille valikoitunut ja valtava kuhina kävi varsinkin lakritsikuningas Johan Bülowin standillä. Eikä kuhina ihan turhaa ollut, sillä näiden upeiden hopean, pronssin ja ruusukullan väristen konvehtien takia olisi voinut matkata hieman pidemmältäkin. Vatsan täytyttyä ja verenpaineen vähitellen kohottua päätimme kerätä mukaan sopivat messutuliaiset. Monien mahdollisuuksien joukosta mukaan valikoituivat heti ensimmäiseltä tiskiltä vastaan tulleet piparkakkukuorrutteiset lakritsikonvehdit, Halvan x-salt salmiakit, Kouvolan lakupiiput ja nippu lakritsijuuria ja -tankoja, jotka päätyvät myöhemmin leivontatestaukseen.

Nämä olivat todellakin festarit meidän mieleen ja ensi vuonna mennään varmasti myös.

Joskus työnteko ei ota sujuakseen. Jokainen varmasti tietää millaista on viimeiseen asti yrittää vältellä jotain tehtävää asiaa. Kokeisiin luku ei ota sujuakseen ja yhtäkkiä vaatekaapin siivoaminen alkaa tuntumaan yllättävän hyvältä vaihtoehdolta. Keittiön tiskivuori tulee vastaan jo eteisesessä, mutta silti kukkaruukkujen maalaaminen oli juuri sillä hetkellä jostain syystä kovin paljon tärkeämpää. Hoidan yleensä pakolliset hommat suurempia miettimättä ja kun saan tekovaihteen päälle, saatan hoitaa monta ikävältä tuntuvaa hommaa yhteen menoon, täysin miettimättä asioita sen enempää. Joskus kuitenkin työn teon aloittaminen tuntuu suunnattoman vastenmieliseltä. Vien yleensä aamuisin tytön päiväkotiin ja pojan kouluun, jonka jälkeen jotakuinkin juoksen kotiin tekemään töitä, jotta lyhyen koulupäivän aikana saisin mahdollisimman paljon tehtyä. Tänä aamuna harmaa ilma vei kuitenkin kaiken päättäväisyyteni ja kotiin päästessäni aloitin päivän joululahjashoppailulla. Avasin sähköpostin, mutta jotenkin hetken päästä löysin itseni YouTuben puolelta katsomassa tätä videota söpöistä eläinvauvoista kylpemässä. Eikös olekin ihania? Mitä sitten tehdä tällaisena päivänä, kun mikään ei tunnu luonnistuvan? Sooloilua -elokuvan ohje: "-Kun kaikki menee päin mäntyä, paista pannukakku", tuntui oikein sopivalta vaihtoehdolta, joten päätin ottaa itseäni niskasta ja aloittaa hommat pannukakulla. Pannukakku on niitä leivonnaisia, joita tulee tehtyä yllättävän harvoin. En edes muista, koska olisin edellisin kerran itse tehnyt pannaria. Nyt siihen iski kuitenkin himo. Mielestäni täydellinen pannukakku on pinnalta rapea ja sisältä ihanan mehevä. Maustan pannnukakkua usein kardemummalla, mutta tällä kertaa halusin viedä idean vielä hieman pidemmälle. Pikkujoulukauden kunniaksi lisäsin pannukakkuun perinteisiä piparkakkumausteita, kanelia, neilikkaa, inkivääriä ja kardemummaa, mikä paljastuikin aivan mahtavaksi ideaksi. Uunista levisi kotiin ihana piparkakun tuoksu ja maku oli sekä lämpimänä, että kylmänä todella herkullinen.

Piparkakkupannari uunipellilinen | 30-60 min | erittäin helppo

100 g voita
1 rkl kanelia
2 tl neilikkaa
1 tl kardemummaa
1 tl inkivääriä
8 dl maitoa
3 munaa
½ tl suolaa
1 dl sokeria
½ dl fariinisokeria
5 dl vehnäjauhoja

Laita uuni kuumenemään 250°c:seen. Vuoraa syvä uunipelti leivinpaperilla. Sulata voi ja lisää siihen mausteet. Jätä odottamaan hetkeksi. Mittaa maito kulhoon ja vatkaa joukkoon munat. Lisää suola ja sokerit. Lisää jauhot ja vatkaa taikina tasaiseksi. Kaada viimeisenä joukkoon voisula. Anna taikinan turvota hetki. Sekoita vielä hyvin ja kaada taikina esivalmistellulle uunipellille. Laita pannukakku uuniin ja madalla samalla lämpö 225°:seen. Paista noin 30 minuuttia tai kunnes pinta on ruskistunut kauniisti ja pannukakku tuntuu kypsältä. Anna pannukakun vetäytyä hetki ennen leikkaamista. Tarjoile sellaisenaan tai haluamasi lisäkkeen kanssa. Lisää joulun makuisia reseptejä löydät uudesta Makeaa Joulua -kirjastani. Ostamalla kirjan kyseisen linkin kautta, Adlibris maksaa minulle myynnistä pienen provision.

Olen jo pitkään etsinyt sopivaa ohjetta herkulliselle siemennäkkileivälle. Osa leivistä on ollut aivan törkeän suolaisia osa on hajonnut täysin palasiksi. Monet paremmin kasassa pysyvät näkkileivät sisältävät gluteenia ja halusin tästä ehdottomasti version, joka sopii kaikille. Jutellessani Annen ja Lorin kanssa (jotka molemmat tekevät tosi herkullista siemennäkkäriä) sain hyviä vinkkejä ja päätinkin lähteä kokeilemaan näkkäriä uudelleen. Lisäsin ohjeeseen maissijauhoa, joka tukevoittaa rakennetta hieman. Makua lisättiin ihanalla sesamöljyllä, jota käytän normaalisti aasialaistyylisiin ruokiin. Lisäksi leikkasin taikinaan viillot ennen paistamista, jotta leipä olisi helpompi pilkkoa paistettunakin. Tämä osoittautuikin mainioksi ideaksi, sillä palat oli paistamisen jälkeen helppo taitella irti toisistaan. Makukin oli ihan mainio ja pellillinen näkkileipää katosi hetkessä. Lapsillekin maistui oikein hyvin ja varmasti päivän kuituannos tuli täyteen. Siemeniä voi vaihdella oman mieltymyksen ja kaapin sisällön mukaan. Älä kuitenkaan jätä taikinasta kokonaan pois chian- ja pellavansiemeniä, sillä nämä siemenet muodostavat veden kanssa limaa, joka pitää leivän hyvin kasassa. Muita siemeniä voi hyvin korvata myös rouhituilla pähkinöillä.

Gluteeniton siemennäkkileipä pellillinen | yli 60 min | helppo

1 dl kuorittuja auringonkukansiemeniä
1 dl pellavansiemeniä
½ dl sesaminsiemeniä
½ dl chiansiemeniä
½ dl kurpitsansiemeniä
1 dl maissijauhoa
¼-½ tl suolaa
½ dl sesamöljyä (tai esim. rypsiöljyä)
2¼ dl kiehuvaa vettä

Mittaa kaikki siemenet, maissijauho ja suola kulhoon. Lisää öljy ja kuuma vesi. Sekoita ja anna taikinan seistä noin 20 minuuttia. Lämmitä uuni 175°c:seen. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Nosta toinen leivinpaperi taikinan päälle ja painele taikina leivinpaperien välissä koko pellin kokoiseksi levyksi. Poista päälimmäinen paperi ja paista uunin keskitasolla kunnes näkkileipä on rapea ja hieman ruskistunut (noin 50-60 minuuttia). Tarkkaile näkkileipää viimeiset minuutit, sillä loppuvaiheessa se tummuu nopeasti.

Piparkakku kuuluu erottamattomana osana jouluun. Onpa piparit sitten alusta asti itse leivottuja, valmiista taikinasta tehtyjä tai ostettuja niille on varmasti paikka jokaisessa joulupöydässä. Meillä piparkakut leivotaan yleensä itse. Lähinnä alusta asti tekemiseen on varmasti syynä tuo taikina. En vain voi vastustaa piparkakkutaikinaa. Kauhon sitä edelleen kuin pieni lapsi ja yön yli jääkaapissa jähmettynyt taikina on täynnä niin pieniä, kuin isompiakin sormenjällkiä. Taikinaa tehdessä jo pelkkä lämpimän mausteseoksen tuoksu on jo niin huumaava, että lähes joka joulu poltan sormeni työntäessäni sen vielä aivan liian kuumaan maustesiirappiin. Lasten kanssa leipominen on myös yksi joulun odotuksen kohokohdista. Ja täytyy kyllä sanoa, että lapset tekevät meillä ne parhaat piparkakut. Hieman liian paksuksiksi kaulitusta taikinasta syntyvät nimittäin ne ihanasti pehmeät piparkakut. Itse yrityksistä huolimatta kaulin taikinan aina liian ohueksi, jolloin piparit ovat kauttaaltaan rapeita. Ne ovat kyllä silti taivaallisia glögiin kastettuna, mutta eivät kuitenkaan vedä vertoja lasten tekemille. Kaupan piparkakkujakin tulee ostettua aika usein, sillä käytän niitä yleensä kakkupohjiin ja muihin leivonnaisiin. Niissä rapeat piparkakut ovat ihan omiaan ja säästyypä hieman vaivaakin, kun kaikkea ei yritä tehdä alusta asti. Mutta miltä maistuu kaupan piparkakut ihan sellaisenaan? Päätin järjestää lapsille ja siskolleni pienen maistelun, jossa testaillaan kaikki lähimarketista löytyneet piparit. Näin päästiin samalla pikkujoulutunnelmaan ja saatiin kivaa touhua viikonlopulle. Arviointiraati oli tällä kertaa yllättävän armoton, mutta onneksi muutama piparkakuista sai myös oikein hyväksyviä maiskutuksia osakseen. Ja maistelu tehtiin siis sokkona, tosin kokeneemmat maistelijat tunnistivat osan piparkakuista ilman pakettiakin. Maistelijoina raadissa Jon 7v, Lotta 7v, Iida 4v ja pari vähän vanhempaa.

Suuren piparkakkumaistelun tulokset: 1.Tasangon perinteiset piparit (Suomi)

paksu ja kova, sopii hyvin kakkupohjiin ja glögiin dipattavaksi.
tuoksu perinteinen ja mausteinen, pinnalla vähän sokerikiteitä
vähän mauton ja kuiva, jälkimaku vahvempi
lasten kommentit: Aika hyvää (Lotta), ihan ok (Jon), tän mä valitsen parhaaksi (Iida maistettuaan ensimmäistä piparia)

2. Vanajan perinteiset piparkakkuja (Suomi)

ei tuoksu piparkakulle
mieto maku ja kova rakenne, käyttäisin vaan kakkupohjiin.
lasten kommentit: ei ihan se paras (Jon), ei hyvä (Lotta), lemppari (Iida)

3. Rainbow piparkakku (Viro) HUONOIN

Ohut, epäsäännöllisen muotoinen
tunkkainen, pahvinen, joku outo maku, ei maistu piparkakulle.
lasten kommentit: ei maistu miltään (Jon), Tää on tosi hyvää (Lotta), mun makuun ei (Iida)

4. Fazer perinteisiä piparkakkuja (Suomi)

keksimäinen, mureneva, kaunis kuvio
maistuu murokeksille, aika makea, ei mausteinen, ehkä häivähdys kookosta, ei maistu piparkakulle, sopisi juustojen kaveriksi
tähän mennessä paras (Jon ja Lotta), ei maistu (Iida, taisi kyllästyä tässä vaiheessa)

5. Annas talviomena (Ruotsi)

tuoksu makea ja siiderimäinen, ohut
vahva tuoksu, hyvä maku
tuoksuu hyvälle (Jon), maistuu havunneulasilta (Lotta)

6. Töysäläinen voipiparkakkuja (Suomi)

ihan hyvä tuoksu, aika suuria, perinteisiä
vään rasvainen maku, mieto, ihan hyvä
ihan hyvää (Jon), hyvää (Lotta)

7. Annas runsaammin maustetut piparkakut (Ruotsi) PARAS

ihana tuoksu, tuoksuu ihan joululta ja oikealta piparilta, kivan ohut
JES!
todella hyvää, mausteinen
täydellinen tai excellent (Jon), paha tuoksu, hyvä maku (Lotta ja Iida)

8. Annas Original piparkakut (Ruotsi)

ohut, haisee palaneelle
maistuu palaneelta
Yök (Lotta)

9. Annas Appelsiini piparkakut (Ruotsi)

tuoksuu hyvälle, appelsiinille
hyvä, hedelmäinen maku, kivan erilainen
maistuu mandariini, tää on paras (Jon)

Voittajaksi selviytyi ehdottomasti tuo Annas voimakkaammin maustetut piparkakut. Oikeastaan se oli näistä ainoa, joka ihan oikeasti maistui ja tuoksui kunnolla piparkakuilta ja joululta. Maustan itsekin taikinan aina kunnolla, joten tämä oli ehkä lähimpänä sitä. Ohuet piparkakut ovat kivoja, mutta dippaamisen täytynee hankkia aina noita paksumpia. Paksummat piparit toimivat hyvin myös leivonnassa. Ainoa, mitä näistä en käyttäisi missään nimessä uudelleen edes leivonnaisissa on ehdottomasti tuo Rainbow. Ja tällä maistelulla hyllyyn jäisi myös tuo Annas Original, mutta aiemmin se on ollut ihan hyvää, tällä kertaa vain saimme palaneita. Kai näin ohueiden piparkakkujen kohdalla tuo palaminen on niin hetkestä kiinni, mutta linjastollahan nämä varmasti paistetaan eli arvoitukseksi jäänee mitä tuossa on käynyt. Mies ei päässyt osallistumaan maisteluun, joten järjestettiin kotona vielä omat maistiaiset hänelle. Välittömät reaktiot löytyy YouTubesta.

Niin se Joulukuu saapui taas yllättävän nopeasti ja nyt on virallisesti lupa aloittaa jo todellinen jouluhömpötys. Pidin eilen vapaapäivän töistä ja tein kunnon joulusiivouksen. Yleensä yritän pitää kotimme ihan perussiistinä, mutta nyt tuntui että koti oli ihan oikeasti pienen puhdistuksen tarpeessa. Varsinkin keittiö kaipasi perusteellista pesua ja ihmekös tuo, kun joka päivä siinä tulee leivottua. Olin aiemmin hyvin tarkka siisteydestä, mutta nykyisin olen osannut höllätä ja muutamat siellä täällä lojuvat lelut ja vaatteet eivät enää juurikaan häiritse. Ennen joulukoristeiden ja kuusen laittoa koti on kuitenkin saatava vielä tiptop-kuntoon. Mitään kattojen ja kaappien pesuja en enää tee, sillä Marttojen vinkki "älä siivoa kaappeja, jos et aio viettää jouluasi niissä", on jo hyvin iskostunut mieleeni. Joka tapauksessa odotin siivouspäivää innolla (ihan totta). Jopa siinä määrin, että suunnittelin päivän toimet etukäteen ja pojan ollessa koulussa sinkoilin imurin, moppien, rättien ja mattopiiskojen kanssa ympäri taloa ja pihaa. Illalla lapsien ja miehen mentyä saunaan kaivoin joulukoristeet esiin, leivoin pientä tarjottavaa ja lämmitin glögit. Saunan jälkeen lapset pääsivät koristelemaan kuusen ja samalla herkuteltiin ihanilla jouluherkuilla.

Jouluherkkuihin lukeutuvat tietysti erilaiset kahvi-, mauste- tai kuivakakut (rakkaalla lapsella on monta nimeä). Kahvikakut ovat loistava vierasvara ja arkisen kahvihetken pelastus, sillä ne säilyvät pitkään (ainakin jos eivät tule syödyksi). Ne ovat myös helppoja kantaa mukana joulumyyjäisiin tai antaa lahjaksi ystävälle. Kakut voi myös leipoa hyvissä ajoin pakkaseen, jolloin joulupäivien kiire helpottaa. Meillä on aina leivottu paljon erilaisia kahvikakkuja. Perinteisimpänä on tietysti ollut mummon piimäkakku, joka on kulkenut mukana elämän kaikki tärkeät juhlat. Rakkaimpien kakkujen joukkoon lukeutuvat ehdottomasti myös suklainen sydänsurujen kakku ja herkullisen mehevä mummin omenakakku. Joulun tärkein kakku on kuitenkin ehdottamasti maukas taatelikakku, jota ilman joulu ei vain tunnu joululta. Sydänsurujen kakku

voita vuoan voiteluun
kookoshiutaleita
150 g voita
4½ dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria
¾ dl kaakaojauhetta
1 tl soodaa
½ tl suolaa
2 tl luontaista vaniljasokeria
250 g maitorahkaa
½ dl maitoa
2 munaa

Laita uuni kuumenemaan 200°c:seen. Voitele ja jauhota kahvikakkuvuoka kookoshiutaleilla. Sulata voi ja jätä odottamaan. Siivilöi kuiva-aineet kulhoon ja sekoita. Sekoita toisessa kulhossa rahka, maito ja munat yhteen. Kaada munamaito jauhoseokseen. Lisää viimeisenä voisula ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina esivalmisteltuun vuokaan ja paista uunin alatasolla noin tunti tai kunnes kakkuun painettuun puutikkuun ei tartu enää raakaa taikinaa. Jos kakun pinta alkaa tummua paiston aikana liikaa suojaa se leivinpaperilla tai foliolla. Anna kakun jäähtyä muutama minuutti vuoassaan, jonka jälkeen kumoa kakku tarjoilulautaselle.

Mummin omenakakku

150 g voita
3¾ dl vehnäjauhoja
2½ dl sokeria
2 tl luontaista vaniljasokeria
2 tl soodaa
½ tl leivinjauhetta
2 tl kanelia
3 munaa
3 dl omenaraastetta (3-4 keskikokoista omenaa)

Laita uuni kuumenemaan 175°c:seen. Voitele ja korppujauhota kahvikakkuvuoka. Sulata voi ja jätä odottamaan. Siivilöi kuiva-aineet kulhoon ja sekoita. Lisää kananmunat ja voisula ja sekoita tasaiseksi. Kääntele viimeisenä joukkoon omenaraaste. Kaada taikina esivalmisteltuun vuokaan ja paista uunin alatasolla noin 50 minuuttia tai kunnes kakkuun painettuun puutikkuun ei tartu enää raakaa taikinaa. Anna kakun jäähtyä muutama minuutti vuoassaan, jonka jälkeen kumoa kakku tarjoilulautaselle. Huomenna palataan Makean jouluodotuksen pariin joulukalenterin toisessa luukussa. Joulukalenterin tunnelmia löytyy myös Instagramin puolella @liisawesterberg ja blogin facebook-sivulta.

Törmäsin Arnoldsin mainokseen, jossa oli kuva ihanan näköisestä jouludonitsista. Donitsin sisään oli pursotettu herkulliselta näyttävää piparkakkukreemiä ja siitähän se ajatus lähti taas lentämään. Kotiin päästyä oli pakko alkaa suunnittelemaan omaa jouludonitsia. Uunissa paistetut donitsithan ovat viime vuosina olleet todellinen hitti ja monella varmasti on tuo donitsipeltikin hankittuna. Jos donitsipeltiä ei ole, voi donitsit paistaa myös muffinipellin syvennyksissä, jolloin paiston jälkeen keskelle voi halutessaan kovertaa reiän. Paistamista voi kokeilla myös pahvisissa kertakäyttömuffinivuoissa, mutta taikina saattaa hieman jäädä vuokaan kiinni. Paperisissa vuoissa tai suoraan pellillä paistaminen ei onnistu, sillä löysä taikina valuu pitkin peltiä. Nämä donitsit maistuvat todellakin joululta. Käytin Annas appelsiinipiparkakkuja ja ne antoivatkin tähän ihanan pienen appelsiinin aromin. Todella herkullisia ja ihanan nopeasti valmistuvia tarjottavia. Piparkakkudonitsit 12 kpl | 30–60 min | helppo Donitsit:

½ dl öljyä (esim. rypsi)
1½ dl kermaviiliä
1 muna
1 dl sokeria
½ tl suolaa
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl soodaa
1 tl luontaista vaniljasokeria
1 tl kardemummaa
50 g voita

Pinnalle:

1 dl sokeria
1 tl kanelia

Laita uuni lämpenemään 200°c:seen. Voitele donitsipelti huolellisesti. Sekoita öljy, kermaviili, kananmuna ja sokeri yhteen. Sekoita muut aineet keskenään ja lisää joukkoon nesteet. Sekoita taikinaksi. Laita taikina pursotinpussiin ja pursota donitsipellille (voit käyttää myös reiätöntä muffinssipeltiä ja halutessasi kovertaa reiät paiston jälkeen). Jätä reilusti tilaa kohoamiselle. Paista donitseja uunin keskitasolla noin 6-8 minuuttia. Voitele donitsit heti paiston jälkeen sulatetulla voilla. Kierittele donitsit kaneli-sokeriseoksessa. Anna jäähtyä ja halkaise donitsit varovasti kahtia. Täyte:

250 g Mascarpone-tuorejuustoa
2 dl kuohukermaa
1 rkl tomusokeria
100 g piparkakkuja

Laita mascarpone, kerma ja tomusokeri kulhoon. Murskaa piparkakut erittäin hienoksi rouheeksi ja lisää joukkoon. Vaahdota seos niin paksuksi, että sitä voi pursottaa. Siirrä seos pursotinpussiin ja leikkaa pussin kärki auki. Pursota täyte halkaistujen donitsien väliin.

Nämä toimivat hyvin myös gluteenittomina, kun vaihdat vehnäjauhot gluteenittomaan jauhoseokseen ja täytteen piparkakut gluteenittomiin piparkakkuihin.

Lauantai aamu alkaa makeasti blondiella, sillä 3. luukun resepti on viime syksynä ilmestyneestä Leivontakirja Makeasta. Tämä ihanasti joululta maistuva blondie valmistuu helposti ja vain paranee oleskeltuaan yön yli jääkaapissa. Blondien parina voi tarjota jäätelöä, mutta se ei ole lainkaan välttämätöntä, tämä maistuu loistavalta sellaisenaankin. Valkosuklaisen makea blondie saa pientä kirpeyttä puolukoista, jotka tasapainottavat muuten niin makeaa leivosta. Joulublondie 12–15 palaa | 30-60 min | helppo

100 g valkosuklaata
100 g voita
1¾ dl ruokokidesokeria
2 munaa
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl luontaista vaniljasokeria
1 tl kanelia
1 dl puolukoita
1 dl pistaasipähkinöitä tai manteleita

Laita uuni lämpenemään 175°c:seen. Sulata voi ja suklaa. Vaahdota munat ja sokeri kevyesti. Sekoita joukkoon voi-suklaaseos. Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe, vaniljasokeri ja kaneli yhteen ja lisää taikinaan. Kääntele joukkoon puolukat ja rouhitut pähkinät. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratun uunivuokaan (noin 20 x 30 cm). Paista noin 30 minuuttia. Pohjan tulee reunoilta kiinteää, mutta keskeltä vielä hieman taikinaista, jotta blondiesta tulee sopivan mehevä. Anna pohjan jäähtyä kunnolla.

Jos kaipaat tumman suklaista brownieta, kannattaa kokeilla näitä reseptejä: Cookies 'n' cream brownie Slutty brownie Brownie cookies

Kun olin lapsi, äitini löysi tämän herkullisen leivän ohjeen tuoremehumainoksesta. Siitä asti meillä on tehty tätä joka jouluksi ja pääsiäiseksi. Kotoa muuton myötä äiti on leiponut yhteisen joulupöydän lisäksi kaikille lapsille omat leivät ja tämä kuuluukin erottamattomana osana sekä omaan, että vanhempieni joulupöytään. Nykyisin leivon tätä itsekin jouluksi ja yleensä muutaman kerran muutenkin vuoden aikana, sillä molemmat lapseni rakastavat sitä. Tein tätä leipää myös Koko Suomi leipoo -ohjelman jouluspesiaalissa ja etenkin tuomari Mika rakastui siihen. Leipää on ehdottomasti saatava ensimmäisten kinkkusiivujen alle ja jouluaamuna nautin puuron lisäksi appelsiinileipää ja herkullista lohipateeta. Täyttävän ja maukkaan mallasleivän avulla jaksaa pitkälle päivään ja voihan ruuanlaiton lomassa ottaa aina pienen palan jos nälkä pääsee yllättämään.

Appelsiinileipä 2 leipää | yli 60 min | helppo

5 dl appelsiinimehua
50 g hiivaa
1½ dl ruisjauhoja
5 dl vehnäjauhoja
1½ dl leipämaltaita
1½ tl suolaa
1½ dl siirappia

Lämmitä mehu kädenlämpöiseksi. Liuota hiiva mehun joukkoon. Sekoita joukkoon jauhot ja maltaat. Lisää suola ja siirappi ja sekoita tasaiseksi. Kohota taikinaa liinalla peitettynä 1 ½ tuntia. Kaada kohonnut taikina voideltuihin leipävuokiin ja paista 175-asteisen uunin alatasolla noin 1 ½ tuntia. Testaa leivän kypsyyttä koputtelemalla sen pintaa, kun ääni kuulostaa kumealta ja ontolta, leipä on kypsä.

Sain jokin aika sitten Dr. Oetkeriltä ihanan paketin heidän uusia leivontatuotteitaan. Yhtenä uutuutena oli paiastonkestävä vaniljakreemijauhe, jota voi käyttää pullien, piiraiden ja torttujen täytteenä. Kreemin voi toki käyttää myös paistamatta ja silloin se soveltuu erilaisiin tartaletteihin ja kakuntäytteisiin ja pienenä määränä napakoittamaan pursotuskermaa. Minä suunnittelin heti käyttäväni kreemin joulutorttuihin, sillä en oikein välitä perinteisistä joulutortuista (karmea paljastus). Pieni määrä hilloa ja suuri määrä kuivaa taikinaa ei vain ole se oma käsitys ihanasta jouluherkusta. Sen sijaan kaikenlaiset tuunatut joulutortut maistuvat oikein hyvin. Myös eri muotoiset tortut, joissa hillon ja taikinan suhde on tasaisempi kuuluvat ehdottomasti joulun aikaan. Viime vuonna tein näitä herkullisia luumutorttuja tuoreluumuista ja tänä vuonna halusin kokeilla omenaisia versioita. Tuo vaniljakreemijauhe sopi loistavasti torttuihin ja pienellä ripauksella kanelia ja fariinisokeria torttuihin saatiin myös ihanaa joulun makua. Lisäsin myös hieman lisää vaniljaa, jotta täyte olisi oikein vaniljaista. Tämän muotoisissa tortuissa pohja on mielestäni juuri parhaassa suhteessa täytteen määrään, toki joku saattaa jo pitää näitä enemmän viinereinä kuin torttuina.

Vaniljaiset omenatortut 16 kpl | 30-60 min | erittäin helppo 500 g valmiita lehtitaikinalevyjä 1 pussi Dr.Oetker vaniljakreemijauhetta 4 dl maitoa 1 tl vaniljatahnaa (Dr. Oetker) tai 2tl luontaista vaniljasokeria 3 keskikokoista omenaa kanelia fariinisokeria Valmista vaniljakreemi sekoittamalla jauhe kylmään maitoon ja vatkaamalla tasaiseksi. Lisää vaniljatahna tai -sokeri. Anna tekeytyä jääkaapissa 20 minuuttia. Kuori ja leikkaa omenat ohuiksi siivuiksi. Laita uuni lämpenemään 225°c:seen. Leikkaa hieman sulaneet torttutaikinalevyt kahteen osaan. Paina levyjen keskelle esimerkiksi lasilla ympyrät. Pistele ympyrän sisältä haarukalla (kuvalliset ohjeet täältä). Levitä keskelle lusikallinen vaniljakreemiä. Nostele päälle omenaviipaleet ja ripottele pinnalle kanelia ja fariinisokeria. Paista 10-15 minuuttia.

Omena-inkivääripiirakka

Tyrni-valkosuklaakakku

Syksyn parhaat suklaaherkut

Makeaa Joulua -kirja

Omena-toscapiirakka

Korvapuusti-”poke”-kakku

Halloweenin helpot keksitikkarit

Lakritsipiiras

Omenapiirakka pellillinen

Maapähkinä-suklaapiiras

Helpot mokkakuppikakut

Lakritsifestivaalit

Piparpannukakku

Gluteeniton siemennäkkäri

Suuri piparkakkumaistelu

Luukku 1: joulun parhaat kahvikakut

Luukku 2: Piparkakkudonitsit

Luukku 3: Joulublondies

Luukku 4: Appelsiinileipä

Luukku 5: Vaniljaiset omenatortut